Menetin hiljattain rakkaan veljeni. Ainoan veljeni. Hänen kuolemansa on vielä toistaiseksi mysteeri, mutta itsemurhaltahan se vaikuttaa. Sitä taas en voi itse uskoa. Ei hän olisi niin voinut tehdä. Hänellä oli kaikki hyvin! Tunteet risteilevät ja ajatukset poukkoilevat. En vaan millään ole muutamassa viikossakaan onnistunut ymmärtämään, että hän on poissa. Ikuisesti poissa.
En osaa kuvailla tunteitani. Tämän tunteen tietää vain ihminen, joka on menettänyt jonkun todella tärkeän ihmisen.
P.S. I love you
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti